Sisätautitutkimukset

Sisätauteihin kuuluvat mm. sydän- ja hengitystiesairaudet, ruuansulatuskanavan sairaudet, virtsatiesairaudet, endokrinologiset eli hormonaaliset sairaudet ja kasvaintaudit.

Tutkimus alkaa tarkalla oireiden ja esitietojen selvittelyllä. Kroonikkopotilaan aikaisempi hoitohistoria käydään läpi, ja olisi hyvä jos omistajalla olisi mukana kaikki aikaisemmat hoitotiedot, mikäli potilasta on hoidettu saman vaivan vuoksi muualla. Potilaalle tehdään perusteellinen yleistutkimus, jonka perusteella arvioidaan potilaan kunto ja taudin vakavuusaste. Oireiden ja löydösten perusteella määritellään lisätutkimusten tarve.

Sisätautipotilaan perustutkimuksia ovat veri- ja virtsanäytteet, röntgenkuvaus ja vatsaontelon ultraäänitutkimus. Tutkimus voidaan aloittaa verenpaineen mittauksella, varsinkin sydänvikaisella tai munuaisvikaisella potilaalla.

Sydänpotilaan tutkimuksiin kuuluvat EKG ja rintaontelon röntgenkuvaus, sekä sydämen ultraäänitutkimus. Lisäksi voidaan ottaa verinäytteitä.

verikoe

Krooninen yskä tai sierainvuoto vaatii perusteellisia tutkimuksia. Hengitystiepotilaalta tutkitaan pieni verenkuva eli tulehdusarvot, rintaontelon röntgenkuvat ja tarvittaessa valtimoverinäyte. Lisäksi voidaan pyytää ulostenäyte tutkittavaksi loisten varalta. Hengitysteistä pyritään ottamaan näytteitä tähystämällä ja huuhtelemalla.

Oksentelu ja ripulioireilu voi liittyä paitsi ruuansulatuskanavaan, myös muihin sisäelinperäisiin sairauksiin. Verinäytteillä ja vatsaontelon ultraäänitutkimuksella pyritään paikallistamaan oireilun alkuperä.

Akuuttipotilailla voi riittää oireenmukainen hoito, mutta kroonikkopotilas vaatii aina perusteellisia tutkimuksia, sillä oireenmukainen hoito vie harvoin oireet pois pysyvästi. Tähystyksellä saadaan otettua pieniä koepaloja mahalaukusta, ohutsuolesta ja paksusuolesta diagnoosin selvittämiseksi.

Virtsatiesairauksien tutkimiseen voidaan myös käyttää veri-, virtsa- ja ultraäänitutkimuksen lisäksi varjoainekuvausta ja tähystystä.

Kasvainsairauden selvittäminen lähtee kasvaintyypin selvittämisestä ja kasvaimen levinneisyyden arvioimisesta. Tähän tarvitaan ohutneulanäyte tai koepala kasvaimesta, verinäytteitä, röntgenkuvaus ja vatsaontelon ultraäänitutkimus. Kirurginen poisto on edelleen paras hoitomuoto useimmissa kasvainsairauksissa. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää solusalpaajahoitoa.

Sisätautipotilaan tutkiminen on salapoliisityötä. Tutkimus etenee vaiheittain, loogisesti askel kerrallaan. Jatkotutkimuksiin voidaan varata tarvittaessa uusi aika. Tutkimuksiin voi osallistua useampi eläinlääkäri ja potilaasta konsultoidaan tarvittaessa klinikan ulkopuolisia alan erikoiseläinlääkäreitä. Tutkimukset eivät ole aina halpoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkein edullisimmaksi tulee huolellinen diagnostiikka heti ensimmäisellä kierroksella…