Koiran hampaat ja niiden hoito

Koiran hampaiden määrä ja niiden puhkeaminen

Pikkupennulle maitohampaat alkavat puhjeta noin kolmen viikon iässä. Ylä- ja alaleukaan tulee kummallekin puolelle kolme etuhammasta, yksi kulmahammas ja kolme väliposkihammasta, eli maitohampaita on koiralla yhteensä 28.
Pysyvistä hampaista yleensä ensimmäisenä puhkeavat P1 hampaat ja sen jälkeen alkavat puhkeamaan maitohampaiden tilalle keskimmäiset yläetuhampaat. Kulmahampaat puhkeavat noin 4-6 kuukauden iässä. Maitohampaat ovat korvautuneet pysyvillä hampailla yleensä noin 7 kuukauden ikään mennessä. Yhteensä pysyviä hampaita on 42.

Pentu ja hampaatMaitohampaiden jääminen paikoilleen pysyvien puhjettua muodostuu ongelmaksi useimmiten pienillä koirilla. Tyypillisesti maitohampaiden jääminen paikoilleen on kulmahampaiden ongelma. Pysyvät yläkulmahampaat puhkeavat ylämaitokulmahampaiden etupuolella. Mikäli maitohampaat eivät irtoa, tulee kääntyä eläinlääkärin puoleen. Pysyvät alakulmahampaat puhkeavat alamaitokulmahampaiden sisäpuolelle ja työntävät maitokulmahampaat pois sivullepäin. Mikäli hampaiden vaihdon kanssa on ongelmia kannattaa konsultoida eläinlääkäriä. Maitohampaiden jääminen voi aiheuttaa pysyvien hampaiden virheellisen asennon, joten tarvittaessa maitohampaat on poistettava pikaisesti.

Koiran hammaskartta

Purentaviat

Purentaviat ovat koirilla valitettavan tavallisia. Tavallisin purentavika on tilanne, jossa alakulmahammas painaa ylhäällä ikeneen tai jopa kitalakeen. Tilanne voi olla niin maitohammas- kuin pysyvähammaspurennassakin. Lisäksi tavataan mm. eriasteisia ylä- ja alapurentoja. Purentavian ollessa kyseessä on hyvä aina ajoissa konsultoida eläinlääkäriä, jotta koiralle voidaan tarjota tarvittava hoito. Purentavikojen hoidossa on useita eri hoitomuotoja, päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Käy näyttämässä purentaa tarvittaessa jo maitohammasvaiheessa. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin jatkohoidettavaksi.

Plakki ja hammaskivi

Suussa on aina bakteereita. Elimistön omat mekanismit pyrkivät rajoittamaan bakteereiden kasvua ja välttämään infektiota. Mekaanista suojaa tuovat esim. syljen jatkuva virtaus ja ikenen epiteelin jatkuva uudistuminen. Limakalvojen runsas verisuonitus tuo veren puolustukselliset tekijät nopeasti vastustamaan infektiota. Lisäksi syljessä ja iennesteessä on monia bakteereita vastustavia tekijöitä. Hammas peittyy välittömästi puhkeamisensa jälkeen syljen ja ruuansulatuksen glykoproteiineilla, polypeptideillä ja rasvoilla. Plakki hampaan pintaa muodostuu, kun tähän hampaan pintaan muodostuneeseen kerrokseen tarttuu bakteereita. Plakin lisääntyminen johtuu joko jo pinnassa olevien bakteerien lisääntymisestä tai uusien bakteerien tarttumisesta. Kovettuessaan ja kerrostuessaan plakista tulee hammaskiveä. Vaarallisinta on plakin kertyminen ienrajaan ja ienrajan alapuolelle ientaskuun. Plakin vaikutuksesta ien alkaa tulehtua. Lievästi tulehtunut ien punoittaa ja/tai turvottaa, vakavasti tulehtunut ien vuotaa verta. Koiralla ikenen tulehdus alkaa nopeasti levitä parodontiitiksi. Parodontiitissa koiran hammasta ympäröivän kiinnityskudos tulehtuu, luuta häviää ja hampaan kiinnitys heikkenee. Lopulta hammas irtoaa ja putoaa pois.

Suussa oleva plakki ja hammaskivi toimivat bakteerilähteinä koko elimistölle. Tulehtuneen ikenen pienistä ienhaavoista bakteerit lähtevät helposti verenkiertoon. Suusta lähteneet bakteerit voivat aiheuttaa infektioita muissa elimissä, kuten maksassa ja munuaisissa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla eläimellä bakteerit voivat tarttua sydänläppiin ja siten pahentaa koiran sairautta.

Parodontiitti aiheuttaa koiralle epämukavaa tunnetta suussa, tulehtuneet kudokset ovat kipeitä. Huolellisella kotihoidolla ientulehdus voidaan estää. Parodontiitissa kun luuta on hävinnyt, hoidon tarkoituksena on taudin pahenemisen estäminen.

Bakteerit aiheuttavat myös karieksen. Karies on kuitenkin koirilla huomattavasti harvinaisempi kuin ihmisellä.

Hampaiden hoito

Päivittäisellä hampaiden harjauksella voidaan ehkäistä plakin ja hammaskiven kertymistä, ientulehdusta ja parodontiittia eli hampaan tukikudoksen tulehdusta (hammasta ympäröivän kudoksen tulehdus ja kudoskato) sekä hidastaa jo mahdollisesti olemassa olevien muutosten etenemistä. Säännöllinen yleisanestesiassa tehtävä hammaskivenpoisto ja hampaiden tarkastus on kuitenkin suositeltava tehdä rodusta riippuen 2-4 vuoden iästä alkaen tarvittaessa vuosittain. Hammaskiven poiston yhteydessä kartoitetaan hampaiden kunto, tehdään tarvittaessa hampaiden röntgenkuvaus ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Koiran hampaiden harjaus

Suun kotihoito tulee aloittaa jo pennulla, vaikka aikuisella tai vanhuksellakaan se ei ole myöhäistä. Koiralla hampaiden harjaus tulee aloittaa silloin kun hampaat ovat hyvässä kunnossa, koska tulehtuneet ikenet ovat arat ja harjaaminen tuottaa kipua. Keski-ikäisellä ja vanhalla eläimellä hampaiden harjaus on hyvä aloittaa sen jälkeen kun suu on tarkastettu ja puhdistettu eläinlääkärin toimesta.

Hampaiden harjaaminen tehdään säännöllisesti päivittäin. Harjaamisesta kannattaa tehdä toistuva rutiini, jonka jälkeen eläin palkitaan. Tarjolla on erilaisia harjoja ja sormiharjoja. Hammastahnana tulee käyttää eläimelle tarkoitettua tahnaa. Ihmiselle tarkoitettua tahnaa ei saa käyttää! Tahnan merkitys on vähäinen, mutta tahnat ovat maustettuja ja tekevät usein harjauksesta mieluisamman. Hammastahna kannattaa puristaa syvälle harjaksiin, jolloin maku kestää pidempään eikä tahna häivy heti ensimmäisellä harjankosketuksella.

Hampaiden harjauksen opettelu tehdään asteittain edeten. Aloitetaan totuttamalla eläin ienrajan harjaamiseen yläkulmahampaan ienrajasta. Tästä edetään ylähampaiden ulkopinnoille, jonne kertyy useilla eläimillä eniten hammaskiveä. Yläulkopintojen harjaamisen sujuessa siirrytään harjaamaan alahampaiden ulkopinnat. Suuta tulee usein hieman avata, jotta päästään harjaamaan ala M1 hampaan ulkopinta kunnolla. Ulkopintojen jälkeen siirrytään harjaamaan sisäpinnat. Kaikissa opetteluvaiheissa kannattaa käyttää makupaloja tai muuta palkkiota oppimisen tehostamiseksi. Opettelussa edetään hiljalleen astettain, hosumalla ei hampaiden harjaamisesti, kuten ei muistakaan hoitotoimenpiteistä, tule mitään ja opetteluun kannattaa panostaa.
Hampaiden harjaaminen on ehdottomasti tehokkain keino estää plakin kertymistä. Mikäli harjaaminen ei syytä tai toisesta onnistu, on markkinoilla useita tuotteita joista voi olla hyötyä suun hoidossa, kuten puruluut, plakin ehkäisyyn tarkoitetut erikoisruokavaliot, klorheksidiinipitoiset suuhuuhteet ja -geelit jne.

Vaikka hampaita harjataan säännöllisesti, plakkia ja hammaskiveä voi kertyä mm. ikenien alle ja hampaiden väleihin. Siksi säännöllinen harjaaminen ei poista säännöllisesti tehtävää hammaskivenpoistotarvetta. Hammaskivenpoisto ja suun tarkastus tehdään aina yleisanestesiassa.

Artikkelin kirjoittanut eläinlääkäri Saara Kauppila, Koira-Kissaklinikka