Munuaisvikaisen kissan hoito-ohjeita

munuais

Sekä akuutit että krooniset munuaisviat ovat kissalla hyvin yleisiä. Akuutit munuaisviat johtuvat yleensä bakteeri-infektioista (pyelonefriitti eli munuaisaltaan tulehdus), myrkytyksistä (liljat, kipulääkeet, etyleeniglykoli), verenkiertohäiriöistä (verenpaineen liiallinen lasku ja systeemisairaudet) sekä kasvainten leviämisestä.

Akuutissa munuaisviassa kuolleisuus on n 47 %, ja akuuttivaiheesta toipuneilla jää krooninen munuaisten vajaatoiminta noin puolelle. Krooniset munuaisviat ovat palautumattomia, ja eteneviä. Kroonisten munuaisvikojen syitä ovat krooninen interstitielli nefriitti (CIN,krooninen munuaistulehdus), polykystinen munuaissairaus PKD (rakkuloita aiheuttava munuaisten rappeutumasairaus ), amyloidoosi (amyloidi-proteiinin kertymäsairaus), glomerulonefriitti (munuaiskerästen immunologinen tulehdus), ja hitaasti kasvavat kasvaimet. CIN on munuaisia rappeuttava sairaus, jonka syytä ei tunneta täysin. Sitä nähdään kaikenikäisillä kissoilla, yleisyys lisääntyy iän myötä. Kroonista munuaisvikaa sairastava kissa on erityisen herkkä virtsatulehduksille, jolloin tilanne voi akutisoitua. Kilpirauhasen liikatoiminnan eli hypertyreoosin hoito voi myös akutisoida kroonisen munuaisvian.

Laboratoriotutkimukset

Diagnoosi perustuu laboratorio- ja ultraäänitutkimuksiin. Säännöllinen seuranta eli kontrollit 3 kk välein ovat erittäin tärkeitä. Kontrolleissa tutkitaan seuraavat arvot:

  • Virtsanäytteen ominaispaino, proteiini-kreatiniini suhde, sedimentti eli sakkatutkimus sekä viljely tulehdusten poissulkemiseksi.
  • Verinäytteen urea ja kreatiniini, kalium, fosfori ja kalsium, sekä hematokriitti.
  • Verenpaineen mittaus.

Kroonisen munuaiseten vajaatoiminnon luokittelu

Perustuu vähintään kahteen kreatiniinimittaukseen stabiililta potilaalta

  • LUOKKA I: varhainen krea <140 oireeton, stabiili pitkään. huono virtsan konsentrointikyky
  • LUOKKA II: lievä krea 140-250 lisääntynyt juominen, ruokahaluttomuus, painon lasku
  • LUOKKA III:kohtalainen krea 251-440 etenevä, oireileva: luukipua, vatsaoireita, anemiaa
  • LUOKKA IV: vakava krea >440 uremia, kliinisesti sairas + virtsan proteiinipitoisuus (UPC >0,4 on merkittävää) + verenpaine (Systolinen verenpaine eli SAP >160 mmHg kohtalainen riski, SAP >180 mmHg korkea riski)

HOITO

1. Nestehoito:

Akuutissa munuaisviassa laskimonsisäisesti, kunnes kuivumistila korjattu ja tilanne stabiloitu. Tämä voi viedä useamman vuorokauden. Kroonisessa munuaisviassa lisänesteet nahan alle /suun kautta usein tarpeen.

2. Ruokavalio:

a. Akuutissa munuaisviassa sekä varhaisessa ja lieväasteisessa kroonisessa munuaisviassa on tärkeää riittävä ravinnon kalorien ja proteiinien saanti. Proteiinirajoitus voi olla jopa haitallista. Suositeltu ruokavalio: normaaliruokaa, jos kissa syö hyvin. Royal Canin recovery tai Hill´s a/d, jos ruokahalu on huono.

b. Jos lievään-kohtalaiseen munuaisten vajaatoimintaan liittyy kohonnut virtsan proteiinipitoisuus, on proteiinirajoitus ruokavaliossa tarpeen. Kroonisessa III-IV asteen vajaatoiminnassa sekä ravinnon proteiinin että fosforin rajoitus on välttämätöntä komplikaatioiden välttämiseksi. Ravinnon proteiinin on oltava korkealaatuista. Proteiinirajoitus on tällöinkin haitallista tilanteessa, jolloin kissa on huono syömään: kalorien puute aiheuttaa elimistön proteiinien käytön energianlähteenä, mikä pahentaa uremia-oireita. Omega -3 rasvahapot (kalaöljy) tukee ruokinnallista hoitoa. Suositeltu ruokavalio: Royal Canin renal, Hill´s k/d, Virbac renal jos kissa syö hyvin. Normaaliruokaa, recovery tai a/d jos kissa on huono syömään.

3. Fosforin rajoitus:

Kun munuaisten suodatuskyky hidastuu, fosforitasapaino elimistössä muuttuu, fosforimäärä alkaa kohota, lisäkilpirauhanen aktivoituu ja munuaisvaurio etenee. Fosfaatin saantia ravinnosta rajoitetaan alusta asti. I-II vajaatoiminnan vaiheessa käytetään Ipakitiini-fosforinsitojaa normaaliruokaan sekoitettuna, III-IV vaiheessa munuaisruokavalion lisänä. Seerumin fosfori ja kalsium pitoisuuksia suositellaan kontrolloitavaksi 3 kk välein.

4. Verenpaineen hoito:

kohonnut verenpaine liittyy hyvin usein munuaisten vajaatoimintaan. Jos systolinen paine on yli 180 mmHg , tai potilaalla on oireita korkeasta verenpaineesta ja SAP on yli 160 mmHg , aloitetaan lääkitys amlodipiinilla. Lääkityksen aloittamisen jälkeen verenpainetta kontrolloidaan 7-14 vrk.n kuluttua ja sen jälkeen 3 kk välein. Tarvittaessa lääkitykseen lisätään ACE estäjä. Jos lääkitys aloitetaan ACE estäjällä, urea ja kreatiniiniarvoja kontrolloidaan 3-7 vrk:n kuluttua lääkityksen aloittamisesta.

5. Proteinurian eli kohonneen virtsan proteiinipitoisuuden hoito:

kissoilla joilla esiintyy merkittävä määrä proteiinia virtsassa ilman tulehdusmuutoksia, aloitetaan ACE estäjä lääkitys. Tämän on osoitettu parantavan ruokahalua ja pidentävän elinikää näillä potilailla, mutta muille munuaisvikaisille siitä ei ole osoitettavaa hyötyä. Lääkityksen aloittamisen jälkeen munuaisarvoja, painoa, ruokahalua ja verenpainetta kontrolloidaan 3-7 vrk:n kuluttua, sen jälkeen 3 kk välein stabiileilta potilailta.

6. Anemian hoito:

krooniseen munuaisvikaan liittyvän anemian hoitoon käytetään darbopoetiinia viikottaisena pistoksena. Hoito voidaan aloittaa, kun hkr on alle 20 % , ja sitä jatketaan kunnes hkr on normaali.

7. Hypokalemia:

runsas virtsaaminen aiheuttaa kaliumin menetyksen virtsaan, oireena on heikkous ja niskalihasten velttous. Kun nestetasapaino on saavutettu, hypokalemiaa hoidetaan suun kautta Tumil-K valmisteella. Hypokalemia altistaa verenpaineen nousulle.

8. Mahalaukun liikahappoisuus, ureeminen gastriitti:

oireena useimmiten ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Lääkityksenä happosalpaaja ranitidiini. Oksentelun estoon voidaan käyttää metoklopramidia.

9. Kivun hoito:

virtsatukokset, tulehdukset ja kasvaimet aiheuttavat kipua, samoin mahalaukun ja suun haavaumat. Suun kipuun voidaan käyttää Corsodyl suuvesihuuhtelua päivittäin. Klinikkaoloissa kipulääkitys aloitetaan opiaateilla, tarvittaessa jatketaan kipulaastarilla. Tulehduskipulääkkeet eivät sovi munuaisvikaiselle potilaalle.

10. Tulehduksen hoito:

mikäli virtsaviljelyssä on bakteerikasvua, aloitetaan antibioottilääkitys. Kissan virtsatulehdukset katsotaan aina komplisoiduiksi, ja tämän vuoksi antibioottilääkityksen kesto on 3 vk.

Artikkelin kirjoittanut: Ell Elisa Välimäki Koira-Kissaklinikka