Kuivasilmäisyys pieneläimillä

kuivatsilmat

Kuivasilmäisyys eli keratoconjunctivitis sicca -sairaus on kohtalaisen yleinen, ikävä ja kivulias silmäsairaus. Silmässä oleva kyynelrauhanen ei toimi silloin normaalisti, silmän pinta kuivuu, ravinteiden kulkeutuminen estyy, sarveiskalvolle tulee haavautumia, tulehdusmuutoksia ja pahimmassa tapauksessa silmä voi puhjeta.

Tyypilliset oireet:

Kuiva erite, silmän liimamainen pinta, silmien siristely ja kutina. Runsas vuoto, turvonneet silmäluomet, sekä silmien raapimisen seurauksena syntyy haavoja sarveiskalvoilla ja sidekalvoilla. Kuivasilmäisyys on yleisempi koirilla, sairautta tavataan kuitenkin myös kissoilla. Monella rodulla tuntuu olevan taipumusta tähän sairauteen, esim. cockerspanieleilla, bulldoggeilla, westeillä, lhasa apsoilla ja shihzuilla. Kuitenkaan ei puhuta suoraan osoitetusta perinnöllisestä sairaudesta ja tämä pitää muistaa jalostusasioita pohtiessa. Milloin sairaus puhkeaa, riippuu täysin taustalla olevasta syystä. Joissakin tutkimusmateriaaleissa on mainittu, että narttukoirilla olisi suurempi taipumus ko. sairauteen.

Syitä:

  • Immunologinen tulehdus.

Monesti muiden immuunisairauksien ja esim. atopian yhteydessä voi eläimen silmä reagoida niin, että kyynelrauhanen tuhoutuu. Hyvin harvoin kyseessä on synnynnäinen vaiva, pääasiassa näitä on nähty mopsilla ja yorkshirenterriereillä.

  • Neurologiset eli hermostolliset syyt

Silmän hermotuksen vaurioituminen /tapaturmat, esim. silmän ulospullahdus pureman yhteydessä, tulehdukset aiheuttavat kyynelrauhasen hermotuksen toimintavajeen.

  • Lääkeaineiden aiheuttamat

Yleisnarkoosi ja atropiini (käytetään haavautumahoidoissa ja silmän etukammiotulehduksissa) aiheuttavat hetkellisen kyynelrauhasen toimintavajeen. Lääkeaineiden aiheuttama kuivasilmäisyys nähdään lähinnä trimetopriimi-sulfayhdistelmien pitkäaikaisen käytön jälkeen. Systeemiset sairaudet, varsinkin pahat virustartunnat, usein heikentävät kyyneltuotantoa ja krooninen pitkään hoitamatta jätetty sidekalvontulehdus tai luomitulehdus voi aiheuttaa kyynelrauhasen toimintahäiriön ja siitä seuraa kuivasilmäisyys.

Usein kuivasilmäisyys sekoitetaan sidekalvontulehdukseen. Kun eläin kärsii kuivasilmästä, on bakteeritulehdus aina myös silmässä läsnä. Kyyneleritys mitataan nk. schirmerin paperiliuskalla ja normaali arvo on 15–25 mm /min. Kuivasilmäisyydessä voi olla jopa 0 arvoja ja tällöin tilanne on hyvin vakava. Kun silmän pinta kuivuu, niin siihen syntyy myös haavautumia, jotka havaitaan rakovalolla tai fluoreskeiini värjäyksellä. Hoitona kuivasilmäisyydessä on runsas nestehuuhtelu silmiin, keittosuolaliuos, keitetty vesi ja silmävedet. Silmää kosteuttavat tipat laitetaan monta kertaa päivässä ja tulehdushoitoon käytetään antibiootti/kortisonivoidetta tai tippoja, riippuen siitä onko silmissä haavautumia vai ei.Osalla potilaista saadaan kyyneleritys lisääntymään nk. syklosporiini -voidetta tai -tippaa käyttäen. Tämä lääke stimuloi kyynelrauhasen toimintaa. Kuitenkin on potilaita, joiden silmä ärtyy ko. lääkkeestä. Joskus pilokarpiinitippalisä ruokaan voi lisätä kyyneleritystä. Joka potilaan hoito katsotaan yksilöllisesti oireet ja tarpeet huomioon ottaen.Jos kyseessä on todella vaikea tapaus, jossa kyynelrauhanen ei toimi enää ollenkaan, voidaan leikkauksella, jossa sylkirauhastiehyt siirretään alaluomen sisäpuolelle, pitää silmää kosteana. Valitettavan usein sylki voi aiheuttaa ärsytystä silmään (ymmärrettävää) ja silloin tiehyt täytyy sulkea. Kontrollikäynnit ovat tärkeitä ja hoidon vaste riippuu alkuperäisestä syystä. Yleensä kyseessä on sairaus, jonka kanssa täytyy elää eläimen loppuelämä. Työläs ja yleensä hoidettavissa oleva sairaus, mutta hoitamattomana erittäin kivulias ja hankala potilaalle.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku