22.2.2006-21.9.2015

“Pois olet mennyt,
vain muistosi jää
ja ymmärrän sen nyt
en sua koskaan nää”

Koko sydämestäni kiitän koirakissaklinikan ihanaa henkilökuntaa ja erityisesti kiitän suuresti Elisaa Venlan hyvästä hoidosta vaikean sairauden aikana.

Voi kuinka me sinua kaipaammekaan pieni “posteljooni tyttömme”

Maini & Jarmo

Eturauhasen liikakasvu on erittäin yleinen vaiva keski-ikäisillä ja vanhoilla uroskoirilla.

Eturauhanen suurenee joko hyvänlaatuisen solukasvun seurauksensa tai kasvainsolujen lisääntymisen seurauksena. Eturauhastulehdus, joko akuutti bakteeritulehdus tai esim. paisemuodostus on yleisempää hiukan nuoremmilla koirilla.

Eturauhanen sijaitsee alavatsassa, virtsarakon takana lantion etuosassa ja virtsaputki menee eturauhasen läpi. Oireet eturauhasvaivaisella koiralla ovat hyvin vaihtelevia. Usein työkoiralla suorituskyky heikkenee, koiralla on alkuun takapään kiputila   esim. hyppäämis- ja kiipeämisvaikeutta sekä alaselkäkipua. 

Kun vaiva etenee ja eturauhanen kasvaa kokoa, havaitaan   virtsantiputtelua virtsaamisen jälkeen, eli ”hana jää auki”. Virtsaamisen aloittaminen voi olla hankalaa ja virtsasuihku kapenee. Koska eturauhanen kasvaessaan painaa peräsuolta, ulostamiskivut ja ulosteen litistyminen on selkeästi nähtävissä.  Bakteeriperäisessä tulehduksessa potilaalla on monesti kuumeilua, ruokahaluttomuutta ja liikkumiseen liittyvää kipua/haluttomuutta. Kun eturauhanen kasvaa tai esim. muodostaa rakkulan, voi se aiheuttaa verisuoniin ja hermoihin tulevan paineen takia jopa takaraaja ontumista. 

Jos kastroiduilla koirilla on eturauhasvaivaa, on se yleensä kasvaimen aiheuttama ja kastroimattomilla vastaavasti yleisimmin hyvänlaatuinen solumuutos. 

Pitkittyvän eturauhasvaivan seurauksena joillekin koirille muodostuu virtsakiviä. Virtsarakko tyhjenee eturauhasen suureneman aiheuttaman painevaikutuksen takia huonosti ja olosuhteet mahdollistavat virtsakivien muodostumisen.  Tämä osaltaan lisää kipuja ja koiran toimintakyvyn heikkenemistä.

Joissakin tapauksissa nähdään eturauhasessa itsessään mineralisaatiota eli kivimuodostumista eturauhasen sisällä.

Tutkimukset

Kliininen tutkimus; lämpö, eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta, vatsan tunnustelu, keuhkokuuntelu (kasvaimet voivat lähettää etäispesäkkeitä) imusolmuke ja   limakalvomuutosten kartoittaminen -verinäytteet, pieni verenkuva, crp (tulehdusmarkkeri), sisäelinarvojen tarkistus (kalkkiarvo ja munuais-maksa-arvot). 

• Ultraäänitutkimus: vatsaontelo tarkistetaan imusolmukemuutosten, maksa-pernamuutosten ja tietenkin virtsarakko-eturauhasmuutosten kartoittamiseksi.  Eturauhasesta otetaan solunäyte virtsakatetrilla ultra-ääniohjauksessa jolloin kasvaindiagnoosin voi saada saman tien tai solunäyte lähetetään patologille analysoitavaksi. Virtsanäyte otetaan suoraan virtsarakosta, jolloin virtsa viljellään ja mahdollinen bakteeritulehdus saadaan selville. 
• Keuhkokuvat etäispesäkemuutosten selvittämiseksi
• TT eli tietokonetomografiatutkimus nk. viipalekuvaus mahdollistaa laajan imusolmuke ja sisäelinmuutosten kartoittamisen

Eturauhasvaivan hoidossa tärkeintä on saada ensin kokonaiskuva potilaan kaikista oireista ja hoitosuunnitelma tehdään sen mukaan.

Usein kastroimattomalle koiralle annetaan heti antiandrogeeninen hoito, joko implantti (vaikutus 5-12kk) tai suun kautta 7 vrk tablettihoito. Kastraatio on suositeltavaa ja mikäli eturauhasessa on kystamuodostus on sen tyhjentäminen tai eturauhasen osan poistoleikkaus mahdollisesti tehtävä. Nykyään voidaan leikkauksessa käyttää leikkaavaa laseria jolloin vuoto ja turvotuskomplikaatioita voidaan vähentää. 

Kastroidun koiran kasvainmuodostuksen hoidossa ennuste on heikohko. Varhaisessa vaiheessa tehty eturauhasen poistoleikkaus voi hyvin antaa koiralle paremman aikaennusteen. Kivunhoito ja tulehdusten hallinta ovat tärkeitä osahoitoja.

Eturauhasvaiva uusii aina, eli varhainen kastraatio on tärkeä ennustetta parantava ja kun omistaja huolehtii ruokavaliosta kastraation jälkeen niin koira elää hyvää ja täysipainoista joko seurakoira tai työkoiraelämää. Kastraatio muuttaa elimistön aineenvaihduntaa ja energian tarve vähenee. Kun tämä otetaan huomioon ei koira pääse lihomaan ja aktiivista elämää voidaan jatkaa. 

Tärkeää on hauska elämä eikä miehisyyden menetys ole maailmanloppu. 

Koirahieronta

Koirahieronta sopii lähes kaikille koirille rotuun, ikään ja aktiivisuustasoon katsomatta. Hieronnalla lisätään koirien hyvinvointia koiran koko elinkaaren ajan.

Mm. kasvuvaihe ja siihen liittyvät ongelmat, erilaiset rakenneviat, tiineys ja synnytys, runsas liikunta, traumat ja leikkaukset rasittavat koiran lihaksia ja niveliä alentaen toimintakykyä ja vireyttä. Iäkkäät koirat saavat hieronnasta helpotusta kolotuksiinsa ja parhaimmassa tapauksessa lisää elinvuosia.
Koirien lihakset voivat kipeytyä ja kiristyä eri syistä. Rasituksen lisäksi myös staattinen lihastyö ja liian vähäinen liikunta lisäävät lihasten kireyttä. Lihasten elastisuus vähenee ja normaali aineenvaihdunta heikkenee. Hieronnalla saadaan lihaksiin kertyneet kuona-aineet liikkeelle, saadaan verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastumaan, jolloin lihakset pehmenevät, rentoutuvat ja kiristävä tunne poistuu.

Hieronnan avulla urheilevan koiran suorituskyky paranee, palautuminen helpottuu ja lisäksi hieronnalla voidaan ennaltaehkäistä vammojen syntyä. Hieronta rentouttaa koiran kipeitä ja kireitä lihaksia, auttaa palauttamaan lihakset normaaliin tilaan rasituksen jälkeen. Kovassa rasituksessa olevan koiran lihaksiin kertyvä maitohappo, muut palamistuotteet ja kuona-aineet eivät aina poistu normaalisti, jolloin lihaksen toimintakyky ja voimantuotto heikkenee. Hieronnan avulla lihasten aineenvaihdunta paranee, verenkierto vilkastuu ja lihaksen mahdollinen hapenpuute korjaantuu.
Hieronnan tulisikin olla normaali osa terveen urheilevan koiran lihashuoltoa. Leikkauksen tai trauman jälkeen hieronnan avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa koiran kuntoutumista. Hieronta lievittää kipua, vähentää turvotusta ja auttaa ylläpitämään lihasten ja nivelten normaalia liikkuvuutta, asentoa ja joustoa. Hierontaa voidaan käyttää myös arpeutumien hoidossa. Arpikudos kiinnittyy helposti myös alempiin kudoksiin ja arpikudoksen elastisuus on heikko, jolloin lihasten ja nivelten liikkuvuutta voidaan hieronnalla tässäkin tapauksessa helpottaa ja ylläpitää.
Myös psyykkisten ongelmien hoidossa voidaan hyödyntää koirahierontaa. Hieronnan rentouttava vaikutus lisää myös arkojen ja varautuneiden koirien hyvinvointia. Koiran luottamus ihmisiin kasvaa ja koiran käsittely helpottuu. Stressaantunut ja hermostunut koira saadaan rentoutumaan hieronnalla ja palautuminen stressaavista tilanteista nopeutuu.
Hieronnan yhteydessä omistaja saa arvokasta tietoa koiran fyysisestä kunnosta ja terveydentilasta. Säännöllisellä lihashuollolla voidaan puuttua mahdollisiin ongelmiin nopeasti ja tarvittaessa ohjata eläinlääkärin vastaanotolle.

Koiran venyttely

Venyttely on tärkeä osa koiran kokonaisvaltaista lihashuoltoa. Säännöllinen venyttely ehkäisee lihasvammojen syntyä. Normaalisti koirat venyttelevät spontaanisti luonnostaan, mutta joskus venyttely lisääntyy huomattavasti tai jää kokonaan pois. Silloin on tärkeää ylläpitää lihasten elastisuutta ja joustoa tekemällä erilaisia liikkuvuus- ja venyttelyharjoituksia. Hieronnan yhteydessä suoritetut venyttelyt tehdään usein joko hieronnan aluksi antamaan tärkeää tietoa lihasten ja nivelten liikkuvuudesta tai hieronnan lopuksi lisäämään hierontahoidon vaikutusta. Venyttelyn pääasiallinen tehtävä on palauttaa lihakset normaaliin pituuteensa. Suoritusten yhteydessä tehtävät venytykset voidaan jakaa joko suoritukseen valmisteleviin tai suorituksen jälkeen tehtäviin palauttaviin venytyksiin. Valmistelevat venytykset ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia, jotta lihasten jäntevyys säilyy. Venyttely valmistaa lihaksia suoritukseen ja avaa liikeradat. Koirat voidaan opettaa tekemään itse pyynnöstä aktiivisia venytyksiä, jolloin venyttelyt ovat luonnostaan riittävän lyhytkestoisia. Palauttavat venytykset tehdään 1-4 tuntia suorituksen jälkeen, jolloin palautetaan lihas alkuperäiseen pituuteensa ja kuona-aineitten poistuminen helpottuu. Palauttavat venyttelyt ovat kestoltaan pidempiä ja rentouttavat lihaksia. Liikuntasuorituksessa tärkeää on muistaa myös alku- ja loppuverryttely.
Venyttelyt tehdään aina lämpimiin lihaksiin, koiraa kunnioittaen. Koiran tulee olla täysin rento ja luottavainen, jotta venyttelyillä saavutetaan paras mahdollinen hyöty.

Artikkelin kirjoittanut Pieneläinhoitaja Kati Huovala

8.6.2009-18.9.2015

” Aurinko laskee,
Jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin”

Iso kiitos Koirakissaklinikan Saaralle, Evalle ja koko henkilökunnalle Lucaksen hyvästä hoidosta ja huolenpidosta.

Vain muistot ja rakkaus jäljellä on ja ikävä meillä niin pohjaton.
Pauliina

Varoitus teepuuöljystä

Barbro Gerden, luonnonlääkkeistä vastaava henkilö Ruotsin lääkelaitokselta varoittaa teepuuöljyn käytöstä eläimille. Vaikka koko valmistetta ei ole lainkaan rekisteröity eläinten käyttöön, on sen käytöstä kissoille, koirille ja hevosille tullut useita ilmoituksia myrkytysoireista. – ”Edellytämme nyt, että tätä valmistetta luonnonlääkkeenä myyvien on varustettava myyntipakkaus kirjallisella ilmoituksella kertoen, ettei sen käyttöä eläimille suositella”, hän sanoo.

Lääkelaitos on jo aiemminkin, joulukuussa 1998, varoittanut julkisesti laimentamattoman teepuuöljyn kaikkinaisesta käytöstä. Näin meneteltiin, koska muihin luonnonlääkkeisiin verrattuna teepuuöljystä oli saatu selvästi enemmän ilmoituksia erilaisista sivuvaikutuksista. Teepuuöljy on aromaattinen öljy, jota saadaan Australiassa kasvavan kasvin lehdistä ja oksista. Ruotsissa teepuuöljyä myydään sekä rekisteröitynä luonnonlääkkeenä, että ainesosana mitä erilaisimmissa luonnonlääkkeiden myyjien omissa tuotteissa. Näiden lisäksi sitä on joukossa laajalti markkinoituja eläintuotteita – erilaisissa öljyissä, shampoissa jne.

Teepuuöljyllä ei ole minkäänlaista tieteellisesti todistettua hoitavaan tai parantavaa vaikutusta. Sen sijaan on useita kuvauksia tapauksista, joissa teepuuöljy on aiheuttanut eläimille myrkytysoireita – jopa kuoleman. Kanadasta on raportoitu kissanpentujen kuolemantapauksia näiden saatua hyvin pieniä määriä öljyä turkkiinsa. Teepuuöljyn kemiallinen koostumus vastaa terpentiinin koostumusta, ja öljy on hyvin myrkyllistä, sekä hyvin helposti ihon läpi imeytyvää. Siksi eläimet, jotka ovat olleet kosketuksissa teepuuöljyn kanssa ja alkavat osoittaa myrkytysoireita, on myös pestävä.

Ruotsissa useat eläimet, etenkin koirat, ovat saaneet myrkytysoireita teepuuöljystä. Yhden koiran ihottumaa oli hoidettu teepuuöljyä vatsanalueelle levittäen, toisen korvantaustoihin oli laitettu tippa öljyä kumpaankin. Molemmista koirista tuli nopeasti huonovointisia, ne tärisivät ja olivat seuraavan päivän halvaantuneina. Oireet helpottivat vähitellen ja kahden, kolmen päivän tehohoidolla molemmat koirat toipuivat. Teepuuöljyllä käsitellyillä hevosilla on ilmennyt voimakkaita iho-oireita, käsitellyn alueen turvotusta ja punotusta.

Klinikan palveluihin kuuluu myös  terapialaserhoidot. Tämä antaa klinikan kuntoutus sekä tukihoitopalveluihin hyvän lisän varsinkin nivelrikosta aiheutuvien esim. kroonisten selkäkipujen, lonkkakipujen ja siitä toissijaisesti seuraavien lihasjännityksien helpottamiseksi.
Terapialaserhoidolla parannetaan solutasolla aineenvaihduntaa ja hapen kulkeutumista kudoksiin. Laservalo johtaa myös paikallisesti verisuonten laajentumiseen ja imutiehyeiden aktivoitumiseen, jolloin turvotusalueiden hoitoon saadaan apua. Tutkimuksissa on myös havaittu akupunktiokaltaista kivunlievitystä, jossa endorfiinien vapautumisella estetään kroonisten kipuratojen tiedonkulku. Solujakautumiseen nopeuttavalla vaikutuksella  vaurioiden paraneminen nopeutuu myös esim. iholla jolloin tämä on myös todettu erittäin tehokkaaksi huonosti paranevien haavojen hoidossa.

Lääketieteellisesti terapialaserin toiminnasta on avattu hieman alla

Laserterapiassa käytetty laservalon säteily perustuu fotonien emittoitumiseen. Kun fotonin sisältämä energia saapuu kohdekudokseen (solutasolla mitokondrioissa, jotka vastaavat solujen ainevaihdunnasta) se absorboidaan eli otetaan vastaan fotonin energia. Mitokondrioissa on nk. kromofori eli energian vastaanottava taho nimeltään Sytokromi c, joka on yksi osatekijä soluhengityksessä.

Solujen uusiutuminen

Energian vastaanottaminen aktivoi solua lisääntyneeseen aineenvaihdunnalliseen aktiivisuuteen (metaboliseen aktivisuuteen) mm. soluhengitykseen eli hapen tuottamiseen. 
Tämän lisäksi se lisää varautuneiden partikkeleiden eroon mitokondrion soluseinän eri puolilla johtaen lisääntyneisiin solujen tuottamiin ATP määriin eli kohonneisiin energiavarastoihin. Näiden avulla solu pystyy tuottamaan enemmän DNA ;ta, jonka avulla se pystyy jakautumaan nopeammin. Tämä johtaa siihen, että solujen uusiutuminen on nopeampaa.

Parantumisen nopeutuminen

Lisääntynyt kasvutekijöiden tuottaminen auttaa kudoksien vaurioiden paranemisessa niin, että niiden parantuminen nopeutuu. Esim. haavojen paranemisessa laser lisää fibroplastien ja kollageenien tuotantoa, joka on välttämätöntä haavan paranemisessa. Lisäksi sen on myös todettu parantavan verisuonten aktiviteettia. Johtaen nopeampaan kapillaarien uusiutumiseen vaurioituneella alueella, joka samalla vähentää arpikudoksen muodostumista.

Kivun lievitys

Laservalo auttaa myös kivun poistossa ja turvotuksen vähentämisessä, koska energia kohdealueella aiheuttaa verisuonien laajentumisen eli vasodilataation, ja imusuoniston aktivoitumiseen jonka avulla tulehdusneste häviää  nopeammin  tulehtuneelta alueelta. 
Laservalon myötä on todettu myös endorfiinien lisääntynyttä vapautumista, helpottaen kiputuntoa ja on myös havaittu että aktivoimalla hermosäikeitä akupunktion tavoin, kipua välittävät hermosäikeet eivät saa tiedonkulkua eteenpäin kohdealueelta ja kiputunto vähentyy.

Yhteenveto tehty ELL Johanna Koposen toimesta Certified Canine Rehabilitaatiokurssin pitäneen Darryl L. Millis in luentojen perusteella.

30.4.1995-6.5.2014

“Mä annan sut pois 

Mä päästän sut pois

Vaikka sattuu”

Tämä Laura Närhen kappale soi radiossa kun ajoin Olvi kyydissä Koira-Kissaklinikalle 6.5.2014 klo 10. Itkin ja lauloin Olville tätä ääneen. Kaikkemme yritimme Koira-Kissaklinikan väen kanssa ja pitkälle se riitti. Kunnes tuli aika päästää poika pois. Ikävä on suuri, mutta teimme oikean päätöksen. Kiitos Olvin (ja minun) erinomaisesta hoidosta.

-Mira-

Leishmania protozoa-loisen välittämä trooppinen tartuntatauti on Leishmanioosi, jota tavataan yhä enenevässä määrin tuontikoirilla Suomessa. Tauti on zoonoosi, eli voi tarttua myös ihmiseen. Ihmisillä leishmanioosi on toiseksi yleisin loissairaus maailmalla, malarian jälkeen. Euroopassa tautia esiintyy yleisesti koirilla Välimeren ympärillä Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa ja Maltalla. Yksittäisiä tapauksia on todettu Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa, Hollannissa ja Englannissa ilman, että tartuntaa levittävää hietasääskeä olisi todettu. Näissä tapauksissa koirat ovat aina olleet tuontikoiria taudin tartunta-alueilta.

Tartunta

Leishmania loinen tarvitsee kaksi isäntää, selkärankaisen ja hyönteisen, täydentääkseen elinkiertonsa. Molemmissa isännissä tapahtuu loisen morfologista kypsymistä. Leishmania tarttuu koiraan tavallisesti hietasääsken puremasta, joka toimii taudin kantajana. Toinen tartuntamuoto on ihohaavojen kautta. Sairas emä voi myös tartuttaa pennut istukan kautta. Koiran verenkiertoon päästyään loiset lisääntyvät makrofageissa eli syöjäsoluissa. Viskeraalisessa muodossa loiset kulkeutuvat veren syöjäsolujen mukana sisäelimiin ja valloittavat ne. Kutaanisessa eli ihomuodossa pysyvät loiset iholla.

Kaikki Leishmania loisen infektoimat koirat eivät kehitä sairautta. Tärkeä rooli tartunnan kehittymisessä sairaudeksi on koiran omalla immuunipuolustuksella. Koirilla, joilla on heikko soluvälitteinen immunologinen puolustus ja voimakas vasta-ainetuotanto, kehittyy kliininen sairaus.

Tartunta ihmiseen tapahtuu infektoituneen hietasääsken välityksellä. Välimeren alueen maissa koira on tärkeä reservoaari ja tartunnan lähde ihmisille. Lisäksi verensiirrot ja infektoituneet neulat voivat levittää tartuntaa.

Kliiniset oireet

Leishmanioosi on krooninen sairaus, jonka oirekuva vaihtelee. Tartunnan saamisesta oireiden alkamiseen kestää joistakin viikoista yli 4-6 vuoteen. Yleisoireet kehittyvät hitaasti ja ovat eteneviä: väsymys rasituksessa, painon lasku, karvapeitteen huononeminen. 90 %:lla oireilevista koirista on iho-oireita: kuiva hilseilevä iho, kutisematon karvanlähtö ( usein silmien ympäriltä), kraaterimaisia haavautumia iholla, ylipitkät kynnet, kovettuneet anturat ja kirsu. Toiseksi yleisin oire iho-oireiden jälkeen ovat huomattavasti suurentuneet imusolmukkeet, muita oireita voivat olla kuumeilu, sidekalvontulehdus, suurentunut perna,nenäverenvuodot, kynsimuutokset, silmän värikalvontulehdus, moniniveltulehdukset, munuaisoireet (glomerulonefriitti) ja suun haavaumat. Tavallisin kuolinsyy on munuaisten vajaatoiminta.

Diagnoosi

Matkustushistoria on tärkeä lähtökohta diagnoosille. Yli 50 % oireettomista koirista on infektoituneita, ja oireileville koirille diagnoosin saaminen on haastavaa: oireet muistuttavat monia muita sairauksia, samanaikaisinfektiot ovat tavallisia ja epätyypilliset oireet johtavat helposti harhaan. Tavallisia löydöksiä verinäytteissä ovat kohonneet proteiini –ja globuliiniarvot ja alentunut albumiini, munuaisarvojen nousu, sekä lievästi kohonneet maksa-arvot. Lisäksi tyypillisiä löydöksiä ovat anemia ja verihiutalekato, sekä proteiinin erittyminen virtsaan. Varma diagnoosi saadaan osoittamalla parasiitit ohutneula- tai kudosnäytteestä, joka on otettu ihosta (jos iho-oireita), imusolmukkeesta, luuytimestä tai pernasta. Verinäytteen vasta-ainetestejä on käytössä useita. Ongelma vasta-aineiden osalta on se, että vääriä negatiivisia tuloksia tulee liikaa, samoin kuin se, ettei positiivinen tulos tarkoita että koiralla on tai tulee koskaan olemaankaan kliinisiä oireita. Oireettomia taudin kantajia esiintyy, samoin koiria, joiden immuunipuolustus on aikaisemmin ollut kontaktissa loisen kanssa ja onnistunut hävittämään sen elimistöstä. Kuitenkin koirilla, joilla on kliinisiä oireita, on useimmiten vasta-ainetasot koholla. Diagnoosi on aina varmistettava kudosnäytteellä, PCR:llä tai viljelyllä.

Hoito

Sataprosenttisesti tehoavaa hoitoa kliinisesti sairaalle koiralle ei ole olemassa. Hoidolla pyritään oireiden paranemiseen, mutta loisesta ei pääse eroon. Koirien hoito on vaikeampaa kuin ihmisten, ja taudin uusiminen on tavallista. Kliinisesti sairaalle koiralle aloitetaan injektiohoito meglumiinilla, ja tätä jatketaan päivittäin 3-4 vk ajan. Sivuvaikutuksia lääkehoidosta ovat lihaskivut ja lihasten sidekudoistuminen, verisuonitukokset ja haimatulehdus. Allopurinolia voidaan käyttää meglumiinin ohella sairaalla yksilöllä tai ainoana lääkkeenä infektoituneella eläimellä, jolla ei ole oireita tai hyvin lieviä oireita. Allopurinolilla ainoana sivuvaikutuksena on lisääntynyt riski xantiini virtsakiviin; näitä taas voidaan ehkäistä erikoisruokavaliolla. Hoitoa jatketaan useita kuukausia, elin-ikäinen hoito on usein tarpeen. Allopurinolilla tautia voidaan kontrolloida pitkäaikaisesti hyvin tuloksin. Kolmas käytetty lääkeaine on amfotericin B, jonka käytössä myös on paljon sivuvaikutuksia.

Ehkäisy

Älä vie koiraa alueelle, jolla esiintyy Leishmaniaa ! Hietasääskien puremien ehkäisyyn voidaan käyttää useita ulkoloisvalmisteita, kuten Expot, Bayvantic, Advocate ja Scalibor, suoja ei kuitenkaan ole 100 %. Koirien kennelit suojataan sääskiverkoilla, ja ulkoilu sallitaan ainoastaan päiväsaikaan; sääskialueita vältetään. Koirien testaus vasta-aineiden varalta heti endeemiseltä alueelta saapumisen jälkeen, ja testin uusiminen 3 kk myöhemmin. Terapia aloitetaan allopurinolilla tarvittaessa. Lupaava rokote on valmisteilla, ei kuitenkaan vielä saatavilla.

Ennuste

Taudin ennuste riippuu siitä, kuinka vaikeasti sairas koira on, missä taudin vaiheessa diagnoosi saadaan ja kuinka koira vastaa hoitoon. Hoidolla voidaan kontrolloida sairautta, mutta uusiminen on tavallista. Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä koirilla on huono ennuste.
Erotteludiagnooseja

Alueilla joilla Leishmaniaa esiintyy, on myös riski monille muille verivälitteisille sairauksille, kuten Babesia, Ehrlichia canis, Dirofilaria eli sydänmato, Trypanosoma ja Hepatozoon. Ei ole harvinaista, että samalla koiralla on useampi tarttuva sairaus yhtä aikaa. On tärkeä tutkia tuontikoirat ja oireilevat koirat kaikkien näiden tautien varalta.

Lähdeluettelo:
Simeonidis A: Leishmaniosis hos hund. Svensk Veterinärtidning Vol 61 (1) 2009 s 11-18
Roze M: Canine leishmaniasis. A spreading disease. Diagnosis and treatment. European Journal of Companion Animal Practise Vol 15 (1) 2005 s 39-52
Windahl U: Leishmanios hos hund. Svensk Veterinärtidning Vol 54 (3) 2002 s 121-126
Kuvat: http://www.eden-fp6project.net/emerging_diseases/leishmaniasis
http://www.who.int/leishmaniasis/leishmaniasis_maps/en/index.html

Varjoainekuvauksia tehdään myös eläinpotilaille. Varjoainetutkimuksen avulla etsitään mm. välilevyongelmia, tulehduksia, kasvaimia, vammoja tai rakenteellisia vikoja, joiden lääke- tai leikkaushoidolla potilas voidaan parantaa tai ainakin yrittää helpottaa lemmikkisi arkipäivää. Suunkautta nautitun varjoaineen avulla selvitetään ruokatorven, mahalaukun ja suoliston rakennetta, sekä toimintaa. Myös mahdollisia vierasesineitä etsitään tämän toimenpiteen avulla.

Suun kautta syötettävän varjoaineen antaminen on usein suttaavaa puuhaa, koska suurelta osalta koiria ja kissoja, osa nestemäisestä varjoaineesta valuu helposti suupielistä karvoja pitkin ympäristöön. Suoliston varjoainekuvaus vie aikaa useita tunteja, koska varjoaineen täytyy kulkeutua kuvauksen aikana paksusuoleen saakka. Tähän toimenpiteeseen ei potilasta tarvitse rauhoittaa.

Suoneen sisäisesti annetun varjoaineen avulla selvitetään munuaisten, virtsajohtimien, virtsarakon ja virtsaputken rakennetta. Virtsarakon ongelmien selvittämisessä voidaan myös katetrin avulla laittaa varjoainetta suoraan virtsarakkoon. Munuaisten varjoainekuvaus on yleensä ohitse parissa tunnissa, mutta ennen kotiinlähtöä potilaan tulee herätä rauhoituksesta.

Selkäytimen varjoainekuvauksessa varjoaine ruiskutetaan suoraan selkäydinkanavaan, tämän toimenpiteen jälkeen potilas saattaa olla pahoinvoiva ja joutuukin heräilemään klinikalla, ennen kotiin pääsyä.
Ennen varjoainetutkimusta pidettävän paaston pituus määrittyy kunkin potilaan senhetkisen tilanteen mukaan. Yleissääntö kuitenkin on, että suoliston, erityisesti paksusuolen, tulisi olla kuvauksia tehtäessä tyhjä. Tutkimusta edeltävä paasto on useimmiten 24 tunnin mittainen.

27.3.1999-23.6.2015

FIN AVA FIN MVA BH Durante Beauty Serena

Kauniina päivänä kesäisen

“hiljeni sydän kultainen.
Nyt on poissa kivut ja vaivat,
sua odottaa koirien taivas.
Kiitos kun luonamme olit pitkän hetken, teimme kanssasi ikimuistoisen retken.
Vaikka on surumme suuri ja rajaton,
aina lohtuna muistot rakkaat on.”

Kiitos Koirakissaklinikalle hyvästä huolenpidosta meidän viimeiselläkin yhteisellä matkallamme.

Anna-Maija