6.5.2004-26.7.2015

“Nyt olet vapaa ja mukana tuulen,
saat kulkea rajalla ajattomuuden.
Olet kimallus tähtien, pilven lento,
kasteisen aamun pisara hento.”
Vielä kymmenen viikon jälkeenkin huudan Pikkaraisen haudalla MIKSI .

Kiitos Myselle ja Johannalle, että päästitte Pikkaraisen tuskasta. En tiedä kuinka kauan tämä tuska kestää.

Hanna ja Juha

Lonkkaniveldysplasiassa on tyypillistä lonkkanivelen subluksaatio eli raajan tukeutumisvaiheessa reisiluunpää osittain tulee pois nivelkuopastaan ja aiheuttaa voimakasta kipua. Kun nivelessä tapahtuu ylimääräistä liikettä, nivelkapseli ja tukirakenteet venyvät, tällöin niveleen kehittyy niveltulehdus ja ajan mittaan nivelrikko nivelruston rikkoutuessa. On osoitettu että pennut, joilla on normaali lonkkanivelrakenne, mutta nivel on hyvin löysä, kehittävät todennäköisemmin dysplasian, kuin ne pennut, joilla on tiivis lonkkanivel nuorella iällä. Lonkkaniveldysplasian kehittymiseen vaikuttavat, sekä geneettinen tausta, että ulkoiset olosuhteet (kasvuvauhti, ruokinta, tapaturmat ym.).

TPO leikkausmenetelmä perustuu siihen, että lantion omat rakenteet käytetään hyväkseen, asentomuutoksella siirretään lonkkamaljakkoa reisiluunpään päälle tukemaan ja nivelen liialliset vääräntyyppiset liikkeet estyvät, tämä taas rauhoittaa niveltulehdusta ja nivelrikon kehittyminen estyy. Leikkausmenetelmän kehitti Salter vuonna 1961 lasten dysplasian hoitoon. Vuonna 1969 ensimmäisinä Hohn ja Janes sovelsivat menetelmää koirien dysplasian hoitoon.

Potilasvalinta leikkaukseen:

Nuori koira, jolla on selvät dysplasiaoireet: lonkkakipua liikkeessä ja liikkeelle lähtiessä ja lonkan löysyyttä (nk. ortolani sign), eikä niveleen vielä ole muodostunut nivelrikkoa, on paras kandidaatti leikkaukseen. Mikäli koira on vaikeasti käsiteltävissä tai on jopa aggressiivinen ei leikkausta suositella, koska leikkauksen jälkeinen aika on rankka, sekä koiralle, että omistajalle. Parhaat tulokset on saatu 6-12 kk iässä leikatuilla koirilla. Kun ikää tulee enemmän niin nivelrikko aiheuttaa huomattavia muutoksia niveleen ja vaikka asentomuutos tehdäänkin niin rustovauriot aiheuttavat koiralle jatkuvaa kipua. Tämän takia tapa ajatella, että kun koira kasvaa, niin kasvukivut kuuluvat asiaan, estää löytämästä ja hoitamasta ne potilaat, joille leikkaushoito on ainoa tapa taata kivuton elämä. Ajoissa tehty tutkimus ja hoito takaavat koiralle paljon paremman tulevaisuuden, kuin niissä tapauksissa kun koiralla todetaan 2 vuotiaana vakava dysplasia nivelrikkoineen ja ainoa hoito on silloin reisiluun pään poisto tai kipulääkkeiden jatkuva käyttö. Leikkausta edeltävänä päivänä koira pestään huolellisesti. Koira paastotetaan 12 tuntia ennen leikkausta ja antibioottihoito aloitetaan 3 vrk ennen leikkausta.

Leikkauksen kesto on 2-3 tuntia tapauksesta riippuen, heräämiseen menee saman verran aikaa. Haavoja on kolme, yksi lantion päällä, yksi nivusalueella ja yksi istuinluun kohdalla, eli lantioluu sahataan 3 kohdasta jotta luu saadaan käännettyä “katoksi” lonkkanivelen päälle, luu kiinnitetään erikoislevyllä ja ruuveilla määrättyyn asentoon ja kulmaan. Leikkauksen jälkeen haavat suojataan haavatyynyillä ja lisäksi koira syö antibioottia tikkien poistoon asti (10–12 vrk). Kaulurilla estetään haavojen nuoleminen. Liikkuminen on rajattu ensimmäiset 2-3 viikkoa vain tarpeiden tekemiseen ja ylös koira autetaan esim. vatsan alta tuetulla pyyheliinalla (nk. kantokassilla). Ensimmäisten vuorokausien aikana koiralle annetaan voimakkaita kipulääkkeitä ja hyvin pehmeää ruokaa pieninä annoksina, jottei tulisi ummetusta.

Yleensä koirat ovat jo tikkien poiston yhteydessä reippaita ja ottavat kevyesti leikatulle jalalle painoa, seuraava kontrollin yhteydessä (n. 4 viikkoa leikkauksesta) ontuminen on jo vähäisempää ja 2 kuukautta leikkauksesta ontuminen on hyvin vähäistä. Normaaliin liikuntaan potilaat voivat siirtyä 3 kuukautta leikkauksen jälkeen ja esim. työkoirilla ei ole jatkossa mitään rajoituksia liikunnan suhteen. Vapaana koirat saavat liikkua noin 2.5 kuukautta leikkauksesta.

Klinikallamme on leikattu noin 30 lonkkaa yllämainitulla menetelmällä ja tulokset ovat hyvin kannustavia. Potilaissa on ollut mm. saksanpaimenkoiria, bernhardinkoiria, berninpaimenkoiria, leonberginkoiria, napolinmastiffeja, newfoundlandinkoiria ja labradoreja, collie ja yksi owzarek podhalanski. Koirat pystyvät viettämään normaalia koiran elämää ja liikkuminen on kivutonta. Ne tapaukset, joissa paraneminen ei ole sujunut hyvin ovat esim. yksi bernhardinkoira (paino 70 kg), joka laskettiin irti juoksemaan jo 5 vkoa leikkauksesta, tällöin murtumalinjat osittain pettivät ja paraneminen viivästyi huomattavasti. Samoin ne koirat, joilla on esim. polviniveltulehduksia tai kinnernivelen asentovirheitä (kinnernivel menee “yli” eli subluksoi eteenpäin), eivät ole niin kiitollisia leikkauspotilaita. TPO leikkausmenetelmä on työläs eläinlääkärille, koiralle ja omistajalle ja aikaa vaativa toimenpide, toisaalta vakava dysplasia on hyvin voimakkaasti koiran elämää rajoittava ja invalidisoiva sairaus ja leikkaukseen päädytään niissä tapauksissa, kun koiralle halutaan antaa normaali kivuton elämä.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

• Onko lemmikilläsi ylösnousuvaikeuksia, vältteleekö hyppäämistä?
• Juoko lemmikkisi normaalia enemmän, pissaileeko enemmän kuin aiemmin?
• Pätkiikö muisti? Yrittääkö sisälle väärältä puolelta ovea?
• Onko kissasi hiekkalaatikko käytös muuttunut? (vältteleekö laatikkoa missä korkeat reunat?)
• Vetäytyykö omiin oloihinsa?
• Hoitaako kissasi turkkiaan samallalailla kuin nuorempana?

Koiran ja kissan hyvinvoivana ja terveenä pysymisen kannalta on olennaista, että mahdolliset sairaudet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Säännöllisesti tehtävät terveystarkastuset ovat paras keino saada kiinni mahdollisesta sairauden merkistä ennenkuin tauti on päässyt etenemään. Vanhenevan koiran ja kissan osalta on erityisen tärkeää käydä säännöllisissä tarkastuksissa jotta mahdolliset riskitekijät tunnistetaan ajoissa, jo ennen kuin merkit näkyvät arjessa.Tällä hetkellä kansainvälinen suositus vanhenevien eläinten terveystarkistuksille on vuosittain tehtävä terveystarkastus.

Koira-Kissaklinikan senioreiden terveystarkastuksissa lemmikki käydään läpi päästä häntään. Eläinlääkäri katsoo lemmikkiä liikkeessä, käy läpi tunnustelemalla lemmikin kuonon päästä häntää ja tassuihin, kuuntelee hengityksen ja sydämen sekä mittaa verenpaineen ja painon sekä tarkistaa hampaiden kunnon. Samalla lemmikistä otetaan veri- ja virtsatestit jotka kertovat paljon lemmikin sisäelinten voinnista ja lemmikin terveydestä. Eläinlääkärimme ja hoitajamme myös auttavat suunnittelemaan lemmikille parhaan mahdollisen ruokavalinnon ja loishäädön sekä tarvittavat rokotukset. Samalla käydään läpi myös lemmikin sairaushistoria ja pohditaan mahdollisten käytöksessä tapahtuneiden muutosten vaikutusta lemmikin terveyteen ja hyvinvointiin. Mikäli tarkastuksessa todetaan normaalista poikkeavaa vaatii se usien jatkotutkimuskäyntejä.

IKÄÄNTYVÄN LEMMIKIN RUOKINNASTA

Ruokinnalla on suuri vaikutus lemmikin terveyteen ja oikeanlaista ravintoa saavat lemmikit elävät luonnollisesti pidempään. Kuulon ja näön heikkenemiselle ei omistaja voi mitään, tämä on luonnollista vanhuksille niin kuin meillä ihmisilläkin, mutta monia muita vaivoja voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa muun muassa oikeanlaisella ruokinnalla.
Yksinkertaisinta ja helpointa omistajalle on ruokkia lemmikkiä valmisruoalla, joka on kehitetty vastaamaan ikääntyvän lemmikin tarpeita. Usein ikääntyessä energiantarve vähenee, mutta proteiinin tarve lisääntyy. Usein aineenvaihdunta hidastuu esim. sterilaation tai kastraation myötä ja painoa voi alkaa kertyä. On tällöin tärkeää, että ruoka on kevyempää, kuin nuoremmalla lemmikillä, jotta vältytään ylipainon tuomilta ongelmilta. Tärkeää on myös, että ruoka sisältää riittävästi korkealaatuisia valkuaisaineita, jotka auttavat lihaskunnon ylläpitämiessä.
Nivelvaivat ovat myös tyypillisiä varsinkin iäkkäämmillä koirilla. Nivelten hyvinvointia voidaan tukea lisäämällä ruokaan rasvahappoja ja nivelsuoja-aineita, kuten kondroitiinia ja glukosamiinia. Rasvahapoilla on myös positiivinen vaikutus ihon ja turkin, sekä suoliston ja sydämen ja munuaisten hyvinvointiin.

Usein ikääntyessä myös ruoansulatus hidastuu, jolloin on tärkeää, että ruoka on hyvin sulavaa ja kuitupitoista.
Ikääntyessä lemmikille saattaa tulla myös dementiaa, sekä ympäröivän tilan ja ajankulun hahmottaminenkin saattaa heikentyä. Esimerkiksi aminohappo tryptofaani (jota on lisättynä seniori-valmisruokiin) vaikuttaa positiivisesti aivojen välittäjäaineiden toimintaan ja ylläpitää ja tasapainottaa lemmikin vireystilaa.

Voit kysellä klinikalta lisää senioriruoista koirille ja kissoille

Tervetuloa käyttämään WordPress-ohjelmaa. Tämä on ensimmäinen artikkelisi. Muokkaa sitä tai poista se ja aloita bloggaaminen!

26.12.2005-09.09.2015

“Jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut

hiljaisuutena öissä
ääriviivoissa pihakoivun
ilman sua oon kuin vöissä
ilman sua lakastun

saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää

en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa

kiitos, kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se olis kuvitelmaa”

Kiitos Koirakissaklinikan henkilökunnalle Taavin hyvästä hoidosta ja erityiskiitokset Elisalle ja Evalle Taavin erinomaisesta hoidosta vuosien varrella.

Rakasta pappa-koiraa syvästi kaivaten, Tuula ja Aira, sekä karvakorvat

Venytyksen aikana lihaksen verisuonet avautuvat ja näin ollen verenkierto vilkastuu. Lihaskudokseen virtaa hapekasta verta ja kuona-aineita poistuu. Kun lihaskudoksen pituus lisääntyy venytyksen aikana, lihas rentoutuu.

Kun koiraa ruvetaan venyttelemään, on äärimmäisen tärkeää että koira totutetaan siihen vähitellen. Mitään ei saa tehdä väkisin, sillä venyttelyn tulee olla koiralle mieluinen, lihaksia rentouttava tapahtuma. Venyttelyä tulee harjoitella rauhassa, ilman ympäristöhäiriöitä, koiran oman halun mukaan.

• Venytyksen tulee olla riittävän pitkä, tasainen, ilman nykimistä
• Raaja venytetään niin pitkälle kuin koira antaa, ei missään nimessä väkisin
• Rajaa pidetään paikallaan, ei jousto liikkeitä
• Rajaa ei saa vääntää eikä kiertää
• Venytysasentoa pidetään 10–15 sekuntia
• Venytyksen jälkeen raaja palautetaan alustalle rauhallisesti, liike toistetaan muutaman kerran.

1. Kaulan etuosan venytys

2. Niskan takaosan venytys

3. Kaulan sivun venytys

4. Sama toistuu toisella puolella

5. Selän ja kyljen venytys

6. Etujalan ja lavan venytys

7. Etujalan ja kaulan venytys

8. Takajalan ja lonkan venytys

9. Reiden ja pohkeen venytys

10. Sisäreiden venytys

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinhoitaja Jenni Ahtola-Kaskinen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

Vuoden 2013 alusta olemme aktiivisesti ylläpitäneet listaa vapaaehtoisista sopivista verenluovuttajista mahdollistaen siten kokoveren siirrot verta tarvitseville potilaille.

Vuoden 2022 alussa aloitimme klinikallamme veripankkitoiminnan, kun saimme yhteistyökumppaniltamme Almavetilta käyttöömme verenerotuslaitteen.  Näitä laitteita on aikanaan saatu eläinpuolelle Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa toimineen Matti Salosen ansiosta. Matin motto on, että ”Eläimiä pitää pystyä hoitamaan yhtä hyvin kuin ihmisiäkin”.

Veripankkitoiminnan tavoitteena on pitää aina saatavilla koirille luovutuskelpoista koiran plasmaa ja punasoluja.

Mikä on eläinten veripankki?

Veripankki on voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Verenluovuttajat ovat vapaaehtoisia ja heille ei koidu toimenpiteestä kustannuksia. Etsimme jatkuvasti lisää verenluovuttajia ja olemme kiitollisia jokaiselle verta luovuttaneelle eläimelle arvokkaasta avusta!

Olemme sitoutuneet luovuttamaan verta muille klinikoille, jolloin eläimen hoitoa voidaan edelleen jatkaa myös omalla klinikalla. Verituotteista veloitamme asiakkailta ja klinikoilta keräyksestä aiheutuvat kulut.

Luovuttajilta otettu veri erotellaan klinikallamme plasmaksi ja punasoluiksi.

Toistaiseksi keräämme verta pankkiin vain koirilta. Kissoilta otamme verta akuutisti, kun siihen on tarve.

Kuka sopii verenluovuttajaksi?

• iältään 2-7 vuotias koira tai kissa
• paino vähintään 25kg
• Kissojen tulisi painaa mielellään yli 5 kg, ja olla täysin sisäkissoja. Näin vältetään mahdollisten tarttuvien tautien leviämistä.
• rokotukset ja madotukset tehty suositusten mukaisesti
• terve, ei jatkuvaa lääkitystä
• helppo käsitellä
• ei ole saanut verensiirtoa itse
• jos narttu, niin ei ole saanut pentuja

Mitä verenluovutuksessa tapahtuu?

Ennen verenluovutusta lemmikiltä otetaan verinäytteet, joista katsotaan että eläin on sopiva luovuttajaksi. Jos verinäytetuloksissa ei ole estettä luovutukselle, eläin rauhoitetaan toimenpidettä varten. Verta kerätään koiralta noin 450 ml kerrallaan, kissala maksimissaan noin 50 ml ja samaan aikaan eläin saa saman määrän nesteytystä korvaamaan menetetyn verivolyymin. Toimenpide on luovuttajalle vaaraton.

Kun verenluovutus on valmis, eläin heräilee klinikalla ennen kotiinlähtöä.

Kotiin lemmikki saa palkinnon tehdystä sankariteosta. Lisäksi omistaja saa halutessaan mukaansa lemmikistä otetut verinäytetulokset.

Julkaisemme jokaisesta luovuttajasta kuvan some-tileillämme.

Milloin verensiirtoa tarvitaan?

Punasoluja voidaan käyttää muun muassa potilaille, jotka kärsivät vakavasta anemiasta tai verenhukasta. Anemiaan johtavia syitä voivat olla esimerkiksi autoimmuunisairaudet, tai runsaat verenvuodot trauman tai leikkauksen yhteydessä.

Plasmasta saadaan apua potilaille, joilla on esimerkiksi veren hyytymishäiriö rotanmyrkytyksen tai käärmeenpureman seurauksena. Plasman avulla on mahdollista korvata myös veren proteiinikatoa.

Jos potilaalla on anemian lisäksi esimerkiksi verihiutalekatoa, joudutaan turvautumaan kokoveren käyttöön. Tätä varten pidämme myös listaa luovuttajista, joita voimme kutsua tarvittaessa apuun kokoveren siirtoa varten.

Kiinnostuitko?

Mikäli olet halukas osallistumaan lemmikkisi kanssa veripankin toimintaan

Otamme sinuun yhteyttä, kun tarvitsemme luovuttajaa.

Jos sinulla on kysyttävää asiaan liittyen, ole meihin yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen veripankki@kkk.puutirbxnh-e9249lx9d4kr.p.temp-site.link

Kiitos veripankkitoimintamme tukemisesta kuuluu seuraaville tahoille:
Almavet, Prevett, Triolab ja Virbac ja Idexx

Verenluovuttajina ovat  toimineet muun muassa seuraavat urheat lemmikit:

2.9.2004-18.9.2015

“Minä sinua vaan
ihmiset kuin mantraa sitä toistelee
entä jos sen voima niin vain vähenee
en sitä suurta sanaa tahtois kuluttaa
enkä sanoo ääneen en ees kirjoittaa

kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan
niin minä sinua vaan

ja jos joku päivä sinä enää et
sittenkin ois mulla selvät sävelet
vaihtokauppaa käyvät toiset tunteillaan
minä tiedän että sua ainiaan

ja jos joskus syliin mustan maan
mä sua joudun kantamaan
niin minä sinua vaan”

– Jenni Vartiainen –

Sydämmellinen Kiitos Myssemme huolenpidosta pennusta vanhuuteen.

Tuija ja Myssen Lauma

Trombosyytit eli verihiutaleet muodostuvat luuytimessä ja osallistuvat veren hyytymiseen. Primaari trombosytopenia on sairaus, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia verihiutaleita vastaan ja aiheuttaa siten verihiutaleiden määrän vähenemisen.

Sekundaarinen trombosytopenia tulee jonkin muun sairauden (munuaissairaudet, haimatulehdus, maksasairaudet, kasvainsairaudet) tai lääkityksen (antibiootit, nukutusaineet, kipulääkkeet) seurauksena.

Primaari trombosytopenia

Alttiit rodut:

cockerspanieli, villakoira, vanha englannin lammaskoira, saksanpaimenkoira. Kissoilla ei rotuun liittyvää alttiutta. Sairastuneet koirat ovat yleensä 6-7 vuoden ikäisiä (vaihdellen kuitenkin 7 kuukauden iästä 14 vuoteen). Sairaus on yleisempi narttukoirilla

Oireet:

Pistemäiset ja mustelmatyyppiset verenvuodot iholla ja limakalvoilla, nenäverenvuodot, verta oksennuksessa tai ulosteessa, verta virtsassa, vaaleat limakalvot, apaattisuus, heikkous, hengenahdistus

Verihiutaleiden määrän laskeminen, muiden sairauksien poissulkeminen, röntgen- ja verinäytetutkimukset

Hoito:

Kortisoni, solumyrkyt ja verensiirto, mikäli potilas kärsii verenhukasta

Artikkelin kirjoittanut: Ell Tarja Forell Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

Eläinfysioterapiassa arvioidaan eläimen toimintakykyä ja liikkumista sekä niiden ylläpitämisen tai lisäämisen mahdollisuuksia. Arviointi tapahtuu omistajan haastattelun, eläimen havainnoinnin, erilaisten tutkimus- ja mittausmenetelmien avulla. Tutkimisen ja haastattelun perusteella laaditaan fysioterapeuttiset tavoitteet ja valitaan terapiamenetelmät. Prosessiin liittyy kiinteästi sekä fysioterapeuttisen tutkimisen ja tavoitteiden että fysioterapian menetelmien vaikuttavuuden arviointi.

Yleisimmät pieneläinfysioterapian asiakkaat ovat epäpuhtaasti liikkuvat koirat, koirat joiden suorituskyky on alentunut, tuki- ja liikuntaelimistön vaurioista ja kivuista kärsivät eläimet sekä eläimet, jotka leikkauksen jälkeen tarvitsevat kuntoutusta. Sairaan eläimen fysioterapiasta päättää aina eläinlääkäri.

Eläinfysioterapiassa käsitellään eläintä erilaisilla manuaalisilla tekniikoilla, käytetään fysikaalisia hoitolaitteita sekä ohjataan terapeuttisia harjoitteita. Tunnetuimpia fysioterapian menetelmiä ovat venyttelyt, pehmytkudoskäsittelyt ja nivelmobilisaatiot sekä mekaaniset menetelmät eli fysikaaliset hoidot. Eläinfysioterapeutti Laura Iire vastaanottaa klinikalla tiistaisin fysioterapiapotilaita.