Ylipainoon johtavia tekijöitä kissalla:

Yhden ja kahden kissan talouksissa kissalla on yleensä enemmän ruokaa ja vähemmän aktiviteettia tarjolla kuin monikissaperheissä. Suhde omistajaan on kiinteä ja ruokaa ”tulee helposti”. Sisäkissa nukkuu paljon, eikä metsästä, eli liikunta jää vähäiseksi. Kissan sterilointi ja kastrointi samoin vähentää aktiviteettia ja lisää ruokahalua, lisäksi syödyn energian hyödyntäminen paranee. Myös genetiikalla on vaikutusta ylipainoon: itämaiset kissat ovat yleensä aina hoikkia, eivätkä liho helposti. Lisäksi jotkut lääkitykset, kuten kortisoni ja e-pillerit, lisäävät ruokahalua ja taipumusta ylipainoon.

Ylipainoisuus on kissalla yleisintä 6-8 vuoden iässä: pienet päivittäiset ruuan yliannokset keräytyvät ja on laskettu, että noin 10 ruokanappulaa liikaa päivässä johtaa 5 kg ylipainoon kymmenessä vuodessa! Lihavan tai ylipainoon taipuvaisen kissan elimistö tulee resistentiksi haiman insuliinille, joka säätelee elimistön omaa verensokerin tasapainoa. Insuliiniresistenssi vaikuttaa ruokahalun kontrolliin: kissa syö paljon, eikä tule koskaan kylläiseksi. Ylipainoisella kissalla on viisinkertainen riski sairastua sokeritautiin normaalipainoiseen kissaan verrattuna.

Mitä ylipainosta seuraa?

Sokeritaudin riski on siis huomattavasti suurentunut. Ylipainoinen kissa kärsii myös liian korkeasta verenpaineesta ja huonosta vastustuskyvystä. Ihosairaudet ovat yleisiä, sillä lihava kissa ei pysty pitämään turkistaan riittävästi huolta, ja turkki takkuuntuu. Myös peräpään ihotulehdukset yleistyvät. Anestesiariski kasvaa, sillä ylipaino vaikeuttaa hengitystoimintaa nukutetulla eläimellä. Nivelongelmat ja ontumiset lisääntyvät, ylipainoinen kissa on herkempi maksan rasvoittumiselle eli lipidoosille.

Kissan laihdutusohjeita:

1. Rajoita kalorien saanti 60–75%:iin arvioidun ihannepainon kaloritarpeesta. (Kaloritarve normaalipainoisella kissalla on n. 60 kcal /kg /pv, eli laihduttaja saisi saada n. 36–42 kcal /kg ihannepainon mukaan päivässä). Käytännössä aloita 80 %:lla aikaisemmasta vuorokauden ravinnon määrästä.
2. Tarjoile monta pientä ateriaa päivässä. Mittaa päiväannos valmiiksi, jaa osiin, käytä aktivointileluja tai heittele ruokanappuloita, joita kissa saa itse hakea. Samalla tulee liikuntaa lisättyä.
3. Painonlaskua saa olla vain 1-1,5 % viikossa, ei enempää kuin 2,5 % viikossa. Punnitse kissa 2 viikon välein, pidä kirjaa. Esim. 8 kg kissa saa laihtua maksimissaan 0,5 kg kuukaudessa.
4. Lisää aktiviteettia: 10 minuutin leikkihetki päivässä on yhtä tehokasta kuin kalorien vähentäminen. Kun kissa kaipaa huomiota: leiki, älä ruoki. Kissan on hankittava ruokansa esim. kiipeämällä kirjahyllyn tai kaapin päälle, hakemalla heitettyä ruokaa jne.
5. Hyvä laihdutusruoka sisältää vähän hiilihydraattia, ja paljon valkuaista: näin kissa tulee kylläiseksi, ja insuliinin tarve vähenee. Runsaasti hiilihydraattia sisältävällä ruualla lihava kissa voi jopa lihoa entisestään laihtumisen sijaan.

Artikkelin kirjoittanut: Eläinlääkäri Elisa Välimäki Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

GASTRIC DILATATION/VOLVULUS, GDV

Mahalaukun laajentuma ja kiertymä on suurikokoisilla, syvärintaisilla koirilla esiintyvä hengenvaarallinen, välitöntä hoitoa vaativa tila. Erityisesti suuret ja jättirodut, esimerkiksi saksanpaimenkoira, dobermanni, iso villakoira ja irlanninsusikoira, ovat alttiita saamaan mahalaukun laajentuman ja kiertymän. On epäilty, että mahalaukun supistumishäiriöt altistavat kiertymälle. Lisäksi liikunta ennen ja jälkeen ruokinnan saattaa lisätä riskiä saada kiertymä.
Aluksi mahalaukku täyttyy kaasulla, lisäksi nestettä ja ruokaa on usein samanaikaisesti mahalaukussa. Täyttynyt mahalaukku saattaa pysyä normaaliasennossaan vatsaontelossa, jolloin puhutaan mahalaukun laajentumasta. Jos täyttynyt mahalaukku kiertyy ympäri, puhutaan mahalaukun laajentumasta ja kiertymästä.

Laajentunut mahalaukku painaa suuria laskimoita aiheuttaen shokkioireita. Mahalaukun seinämä saattaa verenkiertohäiriöiden seurauksena mennä kuolioon ja jopa puhjeta. Mahalaukun kiertymään voi liittyä myös pernan ja suoliston kiertymä. Mahalaukun laajentuman ja kiertymän oireita ovat pahoinvointi, oksennusyritykset, apaattisuus, heikkous, vatsakipu ja vatsan turpoaminen kylkikaaren takaa.

Mahalaukun laajentuman ja kiertymän hoito:

• Shokkihoito: nestehoito, kortisoni(?), kipulääkitys
• Mahalaukun tyhjentäminen kaasusta esimerkiksi mahaletkun avulla
• Kirurgia: Mahalaukku käännetään oikeaan asentoon ja kiinnitetään vatsaontelon seinään. Tarvittaessa perna poistetaan, mikäli siinä on verenkiertohäiriöitä. Mahalaukun seinämää saatetaan joutua poistamaan kuolioitumisen vuoksi.

Komplikaatiot:

Mahalaukun seinämän verenkierron palautuessa normaaliksi, elimistössä muodostuneet myrkylliset yhdisteet saattavat aiheuttaa vaurioita mahalaukun seinämään.Sydänlihaksen verenkiertohäiriöt ja em. myrkylliset yhdisteet saattavat vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa rytmihäiriöitä. Rytmihäiriöt ilmenevät useimmiten 12 tunnin-3 vuorokauden sisällä leikkauksesta.

Ennuste:

Ennuste riippuu laajentuman asteesta ja kuinka nopeasti hoito aloitetaan.
Noin 30–40 % mahalaukun laajentumaan ja kiertymään sairastuneista koirista kuolee.

Artikkelin kirjoittanut: Ell Tarja Forell KoiraKissaklinikka Oy, Turku

1. Cushingin taudin määrittely koiralla

Cushingnin tauti on häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle. Cushingin – tauti, eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, on koirilla kohtalaisen yleinen sairaus. Häiriö, eli esimerkiksi kasvain, voi olla joko aivolisäkkeessä (85 – 90 % tapauksissa. Valvoo ja säätelee lisämunuaisen toimintaa) tai itse lisämunuaisen kuorikerroksessa saattaa olla muutos (10 – 15 % tapauksista).

Lisämunuainen tuottaa kortisolia kuorikerroksen nk. zona retikulariksesta ja zona fascikulatasta. Tämän tuotannon tasoa säädellään aivolisäkkeestä tulevan kortikotropiinin avulla. Jos aivolisäkkeeseen kehittyy kortikotropiinia tuottava kasvain, syntyy tästä liikatoimintaa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Kortikotropiinin tuotantoa säätelee lisäksi nk. releasing – hormoni. Sekä tämän releasing -hormonin taso että kortikotropiinin taso laskee normaalisti, jos kortisolia on verenkierrossa liikaa.

2. Vaikutukset koiran elimistöön

• Potilaskohtaiset erot ovat suuria
• Koiran elimistö voi oireilla vain yhden tai samanaikaisesti useamman toimintonsa osalta
• Vallitsevina ovat virtsatieoireet ja iho-oireet
• Munuais- / virtsatieoireet
• Iho-oireet
• Sydänoireet
• Hengitysoireet
• Umpieritys- ja aineenvaihduntaoireet
• Lihas- / tukirankaoireet
• Hermostolliset oireet
• Lisääntymiskyvyn heikkeneminen, juoksukierron piteneminen

3. Perinnöllisyys

Ei tunnettu

4. Yleisyys

Yksi yleisimmistä koirien umpieritysjärjestelmän häiriötiloista.
Esiintyy harvinaisena myös kissoilla.

5. Tunnusmerkistö koirilla ja kissoilla

• Roturasitteet: villakoira, mäyräkoira, bostoninterrieri, bokseri, beagle
• Ei eroja kissarotujen kesken
• Sukupuoli- ja ikäsidonnaisuus
• Lisämunuaiskasvaimen aiheuttamista Cushingin tautitapauksista kaksi kolmasosaa – kolme neljäsosaa on narttukoirilla
• Kissoilla ei sukupuolisidonnaisuutta tautitapauksissa
• Lisämunuaiskuoren liikaeritys on usein keski-ikäisten ja vanhojen eläinten häiriötila, mutta sitä on tavattu myös vain vuoden ikäisillä koirilla.

6. Oireet

Vaihtelevat suuresti riippuen kortisolin liikaerityksen määrästä ja häiriötilan kestosta
Usein omistajien ensimmäiseksi huomaamana oireena on huomattavasti lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, usein yli 100ml/kg /vrk
Muita oireita:

• Vatsan turvottelu
• Vatsalihasten löystyminen
• Ihon ohentuminen
• Ruokahalu saattaa olla todella suuri
• Oksentelua ja närästystä
• Turkki heikkenee
• Ihon pintaverisuonet tulevat näkyviin, iho ohenee huomattavasti ja iholle voi myös tulla kalkkikertymiä, näppylöitä
• Maksan laajentuminen kortisonitason kohoamisen seurauksena
• Liikalihavuus
• Koirilla rasituksensietokyky heikkenee huomattavasti ja runsasta läähättämistä havaitaan myös koiran ollessa levossa
• Koira on unelias, horteinen
• Lihasheikkous
• Raajojen lihasmassa pienenee, jolloin vatsan turvotus on vielä helpommin havaittavissa
• Tulehdusherkkyys kasvaa, koiralla on esim. toistuvia ihotulehduksia ja keuhkotulehduksia
• Koirien kylkiin voi syntyä kaljuja alueita ja iho on todella paperinohut ja ryppyinen
• Kivesten surkastuminen
• Ylipigmentoituminen
• Naamahermojen halvaantuminen
• Kiimakausien väli pitenee tai loppuvat kokonaan

Oireet tulevat hitaasti hiipimällä…

7. Altistavat tekijät

Ei tunnettu

8. Diagnostisointi

Kliinisessä tutkimuksessa otetaan ensin verinäytteitä (paasto 12 tuntia ennen näytteen ottoa), omistajaa pyydetään mittaamaan vedenkulutusta kotona, vatsan alue tutkitaan ultraäänen avulla, virtsanäytteestä tutkitaan konsentraatio ja esim. tulehduskuva. Lisämunuaisen toimintaa testataan nk. ”dexametason low dose” – testin avulla, jossa näytteet otetaan 4 ja 8 tunnin välein stimulaatiosta. Tällä voidaan selvittää missä ongelma on (lisämunuaisen kuorikerroksessa vai aivoissa olevissa, stimulaatiota tuottavissa, keskuksissa).

9. Hoito ja lääkitys

Cushingin tautia havaitaan keskimääräistä useammin keski-ikäisillä narttukoirilla. Ongelmia syntyy lisää, jos Cushingin taudin yhteydessä kehittyy myös diabetes eli sokeritauti. Hoitovaste on aina silloin heikompi ja koiran tasapainoon saattaminen vaatii hyvää yhteistyötä, sekä luottamusta omistajan, koiran ja eläinlääkärin välillä. Hoitotarve ja lääkitys on elinikäinen. Tapauskohtainen kontrollitutkimusten tarve vaihtelee, mutta jatkuu sekin koiran koko elämän ajan. Hyvän hoitovasteen tapauksissa potilaan elinaikaennuste on useitakin vuosia. Vetoryl toimii sekä aivolisäke- että lisämunuaisperäisessä Cushingin taudissa hyvin. Se ei ole solumyrkky kuten ennen vanhaan käytetty mitotaani (Lysodren)

Tärkeää on seurata koiran vointia, ruokahalua ja juomista, sekä säännöllisesti verikokein lisämunuaisen toimintaa.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku